Kruunuaukko
Läpikulkeva aukko, jonka tavallinen halkaisija on aikuisella 11–16 senttimetriä.
Oruunilaisuuden näkyvin tunnus
Suuri, käden mentävä aukko kulkee jokaisen oruunin pään yläosan läpi syntymästä saakka. Se ei ole sairaus eikä vamma, vaan kansallinen fyysinen ominaisuus, ylpeyden aihe ja koko yhteiskunnan tärkein muoto.
Läpikulkeva aukko, jonka tavallinen halkaisija on aikuisella 11–16 senttimetriä.
Aukkoa ympäröivä vahva, herkkä ja hyvin verisuonitettu kudosrengas. Sen koskettamiseen pyydetään aina lupa.
Elinkehän sisäpinta, joka tunnistaa ilmanvirtauksen poikkeuksellisen tarkasti ja auttaa suunnistamaan sumussa.
Luonnollinen matala uurre, johon ammatilliset, uskonnolliset ja seremonialliset koristekehät asetetaan.
Vastasyntyneen kruunuaukko mitataan seitsemäntenä päivänä. Perhe saa mittatodistuksen, pienen hopeakehän ja ohjeet siihen, ettei vauvaa nosteta aukosta, vaikka se näyttäisi käytännölliseltä.
Kerran vuodessa kaikki koristeet poistetaan ja kansa juhlii kruunuaukkoa sellaisenaan. Päivän tunnuslause on: “Mikään ei peitä sitä, mikä tekee meistä meidät.”
Kullan, kuparin, lasin ja puun yhdistelmät kertovat ammatin, killan, vastuualueen ja sen, saako henkilö allekirjoittaa nostosuunnitelmia.
Kruunuaukko pestään, tarkastetaan ja suojataan kovalla tuulella. Oruunin sairaaloissa työskentelee erillinen kehälääketieteen erikoisala.
Toisen aukon läpi saa katsella maisemaa yhteisestä sopimuksesta. Kurkistaminen ilman lupaa on epäkohteliasta ja virallisessa kokouksessa pöytäkirjattavaa.
Oruunin kielessä on eri sanat ylpeästi paljaalle, sateelta suojatulle, seremoniallisesti koristellulle ja urheilussa juuri pallon läpäisemälle kruunuaukolle.
Lippu kuvaa kultaista elinkehää tumman avoimen keskustan ympärillä. Vaakunan keskireikä merkitsee kansaa, joka ei pelkää tyhjää tilaa vaan antaa sille muodon. Hallitsijan kruunu on rengas, rakennusten kupolit ovat avoimia ja kansallislaulun ensimmäinen säe lauletaan aina niin, että tuuli kulkee laulajien aukkojen läpi.